Tänään olen viettänyt vapaapäivää hieman tehottomammin mitä aiemmin suunnittelin. Aamupäivä meni tietokoneen ääressä erilaisia matkablogeja lueskellen. En myönnä, että kärsisin erityisemmin matkakuumeesta, mutta tarinoita maailman eri kolkista on kiehtovaa lukea. Ihan kokonaan "turhuuksiin" en koko aamua käyttänyt, sillä kävin toki koiran kanssa aamulenkillä.

Eilen minulla oli suunnitelmissa myös kirjoittaa essee aiheesta "potilaan valmistelu elektiiviseen leikkaukseen". Yllättäen en ole saanut asian hyväksi mitään aikaiseksi, joten se täytynee jättää huomiselle. Huomenna nimittäin on myös  vapaapäivä. Nyt kun asia on tänne kirjoitettu ja julkaistu niin en kehtaa olla laittamatta tikkuakaan ristiin, joten lähteitä ainakin aion metsästää tuotostani varten. Minulla on tällä hetkellä koulussa menossa melko laaja (22op) jakso, joka kantaa nimeä Kirurgisen potilaan hoitotyö. Yksi tentti kokonaisuudesta on suoritettu ja kolme on vielä edessä. Ensimmäinen tentti menikin melko mallikkaasti arvosanalla 4. Toivottavasti sama kaava jatkuu. Minulla oli koulua aloittaessani tavoitteena joskus tulevaisuudessa valmistua kolmosen papereilla ja melko hyvin olen tuossa tavoitteessa pysynytkin. Pääasia kuitenkin on se, että ylipäänsä valmistun.

Kävin kaupassa ja menu koostuu tänään spagetista ja jauhelihakastikkeesta. Simppeliä, mutta toimivaa. En ole mikään huippukokki. Osaan kyllä tehdä ruokaa ja leipoa, mutta en tykkää siitä ollenkaan. Kauppareissulla eksyin myös kirjastoon ja toin mukanani muutaman elämänkerrallisen kirjan. Niiden parissa siis tulevat illat kuluvat. Yksi kirjoista käsittelee autismia ja taidan siitä luku-urakkani aloittaa. Ainoat kokemukseni ko. asiasta nimittäin rajoittuvat siihen Bruce Willisin leffaan, jossa autistinen pikkupoika ratkaisee hallituksen huippusalaisen koodin.